FC 69 - C98 Pojat ja PHT98

Kausi 2011-2012 on avattu pelien osalta. Haminan Pallo-Kissat (HaPK) vieraili Pajulahden hallissa.

Ottelu meni ihan kelvollisesti, mitä tulee pelilliseen ilmeeseen. Tulos sinällään mairittelee meitä, sillä voittolukemat olivat 9-2, mutta oleellisin anti ei ole noissa lukemissa, vaan pelaamisen ja oman pelitavan opettelemisessa, opettamisessa ja toivottavasti joskus oppimisessakin.

Ottelun alku oli tyypillisen avausottelun alku - hermostunut ja sekava. Syötöt eivät napsuneet kohdalleen ja haltuunotot olivat vaillinaisia. Pelaajien väliset etäisyydet olivat hetkittäin joko liian suuret tai sitten liian pienet. Sekavuus helpottui, kun C98 sai rangaistuspotkun. Santeri "Kytölän rogerio ceni" Pakkanen upotti pallon vuorenvarmasti maalin alanurkkaan.

Sen jälkeen peli vapautui ja maalipaikkoja alkoi tulla tasaiseen tahtiin, mutta yhtä lailla niitä tuhlattiin myös tasaiseen tahtiin. Kuinka ollakaan ensi viikolla aiheena harjoituksissa on "Viimeistely ja laukaukset" sekä "Murtautumiset maalintekoon". Ajoitus lienee ihan kohdallaan tässä mielessä.

Myös jos haetaan muita selkeitä parantamisen kohteita tulevaan HJS-matsiin, ovat niitä puolustuksen syöttöpelaaminen ja pelin avaaminen. Joukkueen selkäranka oli tänään yllättävän huolimaton omassa työskentelyssään, mutta ehkä se menee nimenomaan osin pitkän pelitauon piikkiin. Kohti ottelun loppua puolustuksen varmuus terävöityi.

Hyviä asioita olivat muun muassa, että maalipaikkoja saatiin luotua paljon ja esimerkiksi kulmapotkutilanteita osattiin hyödyntää mukavalla prosentilla. Jos oikein valokuvamuistan, kolme maaliamme syntyi kulmapotkujen tilannehärdelleistä. Myös se ilahduttaa vastuuvetäjää, että joukkue pystyi säilyttämään tasonsa, vaikka vaihtoja tehtiin runsaasti. Kaaderissa on laajuutta ja osaamisen spektri on tiivistynyt. 

Erityisesti haluan mainita MU:sta siirtyneen kolmikon tyylikkäät otteet omilla pelipaikoillaan. Pojat ovat oppineet lyhyessä ajassa paljon pelitavastamme ja välillä tuntui siltä, että he ovat olleet jo vuosia ryhmässä. Jos ollaan kuitenkin rehellisen realistisia, oppimista on vielä paljon. Mutta niin pitää ollakin, sehän tässä onkin koko koutsaamisen suola.

Late Ylipulli on synnynnäinen laituri, joka jaksaa sahata omaa laitaansa väsymättömästi molempiin suuntiin. Geenit kestävyydelle on olemassa, ja Latestakin saisi varmasti yhdistetyn hiihtäjän, jos vain niin päätettäisiin. Mutta ei päätetä, Latesta tehdään futaaja.

Pate "Terrieri" Arponen pelasi tänään keskikentän keskustassa loistomatsin ja riistojen määrä oli todella korkea. Maalin jälkeinen volttisarja oli ottelun viihteellisiä herkkupaloja.

Uusin MU-kasvo Jymy "Dynamiitti" Ahola oli kentälle päästessään kuin varsa ensimmäisellä kevätlaitumellaan: joka suuntaan ja täyttä höyryä, ja vieläpä järkevästi ja tuloksekkaasti. BANG! Jos Dynamiitti ei ole ensi kesän läpimurtoja, lupaan syödä Kyykän lippikseni joukkueen päättäjäisissä.

"Vanhoista kasvoista" haluan mainita Kärki-Kartsan paluun maalipuiden väliin. Poika on kehittynyt syksyn mittaan merkittävästi Mammutti Pakkasen armottoman lempeässä maalivahtikoulussa. Maalivahtiraakileesta on tullut nuori maalivahti.

Teme Saaranen on joukkueen nopein pelaaja, mutta on pelannut tähän asti liki 100-prosenttisesti sinisessä ryhmässä. Nyt olisin pikku hiljaa valmis ehdottamaan Temelle vielä vähän isompaa askelta valkoiseen suuntaan. Teme on toppariosaston hiomaton timantti. Mutta hei, mennään rauhallisesti ja pala palalta.

JJ on vaspojen vaspa, ja viime kauden kehitysharppaus näyttää jatkuvan edelleen. Jos ihmisrobotti Jesse Mäkelä joutuu joskus tuville tai väsyy, JJ:n voi heittää tuleen ja taso säilyy samana.

Ja lopuksi oma henkilökohtainen näkemys syksyn pelaajasta, mitä tulee kehittymiseen parin ensimmäisen treenikuukauden aikana. Lassi "Taikajalka" Setälä oli vasemmalla laidallaan ottelun ehdottomia hahmoja: koko ajan vaarallinen ja aktiivinen. Olen odottanut Taikajalan paluuta sitten muinaisen Ålandia Cupin, jossa Laslandes teki tuhojaan pienen kentän peleissä. Sitten loukkaantumiset ja jatkuvat polvivaivat saivat jotkut - mutta ei minua - jo olettamaan Taikajalan olevan menneen ajan lumia. Nyt takana on 100-prosentin aktiivisuus treeneissä, ja jos koputetaan puuta ja aktiivisuus jatkuu samanlaisena, toinen läpimurroista tai ehkä tässä tapauksessa hyvän pelaajan paluista parrasvaloihin on olemassa.

Mutta muistetaan kaiken positiivisenkin keskellä, että selkeämpi pelillinen testi odottaa ensi lauantaina Hämeenlinnassa, kun kovasti kehittynyt ja osaamisellaan edistynyt HJS tulee vastaan treenimatsissa. Viikko treenataan kovaa ja sitten katsotaan, miten HJS:n kanssa käy. Mutta käy miten käy, edelleen painotus on äärimmäisen vahvasti pelillisellä puolella ja oman pallonhallintapelin painotuksissa.

Matka jatkuu...

Avauskokoonpano (4-2-3-1) kauden avauksessa: Santeri-Matu, Henxeli, Kaltsu, Jesse-Telaketju(C), Gee-Late, Eetu, Taikajalka-Eero.