FC 69 - C98 Pojat - SM 2014...

Harjoitusottelujemme ketju jatkui Uusi Lahti -turnauksen sunnuntaiaamussa Suurhallin kivilattialla FC Reipasta vastaan. Ottelu päättyi 3-1 -voittoon, mutta osaltaan oma pelaamisemme oli aikamoista räpellystä ja tuhnuttamista. Okei, Suurhallin alusta ja paikallisvastustaja voimaannuttavat sen "tekosyyn", että nyt tässä hetkessä oltiin lähempänä tuloksen hakua kuin pelillisen ilmeen kirkastamista.

Emme ole pelanneet tai harjoitelleet Suurhallissa juuri ollenkaan kahden viimeisen vuoden aikana ja se näkyi ensimmäisen jakson pelaamisessamme. Syöttöjen tarkkuudet olivat heikkolaatuisia. Suurhallissa syötön pitää olla samanaikaisesti tarkka ja oikean volyyminen newtoneiltaan. Jos näin ei ole, pallo karkailee joko vastustajalle tai yli rajojen. Suurhalli on taitavan ja huolellisen näprääjän alusta, ja tänään emme todellakaan näpränneet huolellisesti syöttöpeliämme.

Tosin puolustaminen oli mallillaan, vaikka syötöt lipsahtelivatkin välillä ojaan ja välillä allikkoon. FC Reippaalla ei ollut ensimmäisellä jaksolla yhtään maalintekopaikkaa ja maalivahtimme Kartsa "Orimattilan Clapton" Puustinen koski palloon 1-2 kertaa. Ja hyvä niin, sillä Kartsalle ottelu oli ensimmäinen kilpajoukkueiden otteluksi tituleerattava kokonainen ottelu sitten vakavan loukkaantumisen viime talvena. Kartsa maisteli kilpapelaamista pitkästä aikaa ja pelasi erittäin hyvin.

Muutoinkin kokoonpanossa oli runsasta rotaatiota, mitä tulee taannoiseen PKKU-peliin. Valmentaja Kolamo harjoitti taas kerran - menneen ajan 9v9-peleistä tutuksi tullutta - lätkävaihtotekniikkaansa. Pelaajia meni ja tuli ja pelipaikkoja vaihdeltiin jopa rasittavuuteen saakka. Olen pahoillani pelaajat, jos se ahdistaa, mutta välillä on kokeiltava ja tsiigailtava erilaisia pelillisiä elementtejä. Lisäksi Suurhallissa pelattaessa on otettava huomioon kuormitukset polville ja alakeholle ylipäänsä. Sunnuntaipelailuun kuuluu lätkävaihtotekniikka.

Oolrait, mitähän pelistä, tai ehkä aluksi sananen vastustajan pelistä. Vaikka FC Reipas ei päässyt ensimmäisellä jaksolla maalipaikkoihin, se pelasi mukavaa ja fiksua lyhytsyöttöpeliä - eli paremmin he palloa hallinnoivat omalla joukkueellaan kuin me. Uusi valmennus on saanut hyvää pelillistä ilmettä heidän pelaamiseensa ja koska tulevaisuus on avoin kirja, se ei ole ollenkaan enää varmaa, kun seuraavan kerran kohtaamme, kumpi ottelun voittaa. Heillä on uudistumisen buusti päällä ja se on vain hyvä asia 98-jalkapalloilulle Lahdessa.

Oma pelaamisemme oli siis suttuista ja vähän puolivaloilla köröttelyä. Tai sanotaanko näin, että se näytti ainakin siltä, mutta ehkä lätkävaihtaminen ja oma fiilari vain hämäävät todellisuuskuvaa. Täytyy katsella peli videolta ja korjata sitten tekstiä, jos siihen on aihetta. Ja yksi tekijä, mikä saattoi tehdä pelaamisestamme suttuista, oli nimenomaan se, että emme pelanneet ottelua permanenttikokoonpanolla. Ottelusta oli kokonaan sivussa viisi SHA-pelaajaa. Toisaalta, kuten olen aiemmin jo kirjoitellut, rotaatio on päivän sana talvikauden pelaamisessa ja sillä tiellä jatkamme pääsääntöisesti huhtikuun alkuun saakka. Sitten katsotaan, kuka on permanentissa ja kuka takatukassa.

Ensimmäisellä jaksolla teimme yhden maalin, kun Taikajalka Setälän laukaus kimposi Reippaan maalivahdista hienon ylösnousun tehneen topparin Jesse Mäkelän jalkoihin. Jesse kumarsi ja kiitti ja pisti pallon maaliin.

Toisella jaksolla nähtiin ottelun "helmi". En ole koskaan arvostellut nimellä negatiiviselta kantilta omia pelaajiani näissä raporteissa, mutta nyt teen rohkean poikkeuksen. Teen tämän sen vuoksi, että jos kyseinen pelaaja lukee tätä raporttia, hän miettii tovin ja uskoo siihen, että hänessä on jopa huippupelaajan vikaa, kun hän ymmärtää pelata jokaisessa ottelussa ja kaikenlaisissa peleissä täysitehoisesti. Ja sama viesti voidaan osoittaa kaikille pelaajille, jotka pelaavat puolivaloilla edes hetkenkin. Surffailu on kiellettyä tässä joukkueessa, kun harjoitellaan tai pelataan. Surffaillaan sitten ottelumatkoilla Mäntsälän Shellillä kanakorin äärellä tai Dana Cupin diskossa kesällä. Surfin' Danmark...jeejee...

Eli kokonaisuutena aika vaisusti omaan tasoonsa nähden pelannut Eetu "jopa-mahdollisesti-lopullisen-piirijoukkueen-pelaaja" Salo näki sivusilmällä kärkeen siirretyn oikean pakkimme  Matu "Traktori" Eerolan sivuttaisliikahduksen. Pieni ulkosyrjätuikku linjan taakse, ja Matu syöksyi pikkupomppuisaan palloon. Samanaikaisesti FC Reippaan maalivahti oli tehnyt oman syöksynsä ulos boksista ajatuksena yrittää katkaista läpisyöttö. Yritys oli turha, sillä Matu on Kyykkä 98:n nopeimpia pelaajia. Matu näki maalivahdin ulossyöksyn ja nosti pallon miesmäisesti maalivahdin yli. Upea maali ja nimenomaan kuin miesten pelistä katseltuna. Orimattilan Duudsonit esittivät suhteellisen runsaslukuiselle katsojajoukolle ottelun helmen.

Kolmas maali oli hyvin hereillä olleen Juna Karjalaisen oma taidonnäyte. Juna kyttäili omaan kärppämäiseen tapaansa - silmät kiiluen ja niska hiukan kyyryssä FC Reippaan puolustuksen harhasyöttöjä. Niitä ei koko ottelun mittakaavassa juurikaan tullut, mutta toisen jakson loppupuolella sitten yksi harha sattui kuitenkin tulemaan, ja Juna tuuttasi palloon pistäen leijuvan lerpun samantien FC Reippaan maalivahdin yli (3-0).

Aivan ottelun viimeisillä sekunneilla FC Reipas sai oman kavennuksensa, kun kovasti remontoitu puolustuslinjamme nukahti leipätyössään. Nukahtaminen kostautui ja Kartsan nollapeli oli historiaa. Siitä puolustus sai sapiskaa ottelun jälkeen, mutta toisaalta olihan se ihan kohtelias ele antaa naapurillekin vähän makeaa massutettavaa. Ja kilin kevät, ei näissä peleissä tarvitse olla kohteliaita kentällä - ei ainakaan maalipaikkojen muodossa.

Se oli sunnuntaipelailua ja rutiinivoitto, mutta olen aivan varma, että seuraavasta kohtaamisestamme tulee jo paljon tiukempi. FC Reippaalla on hyvä ilme pelaamisessaan ja he ovat syöttöpelin korostamisessaan oikealla polulla - mielestäni. Pikku hiljaa tunnelma alkaa tiivistyä ja voipi olla, että viimeistään B-ikäisinä voimasuhteet ovat jotain muuta, ellemme ole hereillä. Tämä on meille hyvä muistutus jatkaa oman pelaamisen opettelua entistä nöyremmin, huolellisemmin ja paremmin. Ottelupalautteessa yksi ydinpainoista olikin se, että harjoittelua ja ennen kaikkea omaharjoittelua on lisättävä entisestään. Joukkueharjoittelussa treeniprosentti on saatava koko joukkueen lukemana 95:een. Lisää bensaa tankkiin ja highway kuumaksi ja Ganesta ämyreistä satasella - ja muita mahtavan miehisiä vertauksia ja Karjala-lippikset päähän.

Pelaajiston osalta haluan mainita taas kerran Mäntsälän poikien kehitysaskeleista. Niitä on tullut otettua lisää ja nyt alkaa näkyä jo merkkejä siitä, että he ovat oppineet pelaamisen ideologiaamme eilistä enemmän. Pate ja Late ovat hyvin sisällä muotissamme, mutta Jymy ei sinne taida asettuakaan, eikä tarvitsekaan. Dynamiitti on niin yllätyksellinen pelaaja, että välillä kukaan kentällä ja katsomossa ei osaa arvata, mitä tämä kaikkien kantapääkikkojen nuorimies aikoo kentällä tehdä. Vaikka jotkut suoritukset ovat enemmän Pietarin balettiopiston kursseilta kuin jalkapallokentältä, en voi kuin hykerrellä tämän lahjakkaan veijarin suorituksia. Hienoa, että on olemassa joku, joka rikkoo konemaisen rakenteen omalla yllätyksellisyydellään.

Energia-astia Jontte palasi kentälle todella pitkän pelitauon ja sairastelujen jälkeen ja se on myös hieno asia. Nyt vain hyvää treeniä pari kuukautta ja Jonders on avarin miehiä, kun piirisarjat starttaavat. 

Myös viimekautisen sinisen joukkueen vakiopelaajat - Nicce ja Teemu Tsii - ansaitsevat kunniamaininnan laadukkaasta esityksestään kilpapelaamisen maailmassa. Noin sadan prosentin treeniaktiivisuus tuottaa satoa väkisinkin. Jaksakaa vaan poijaat, niin lähestulkoon taivas on rajana.

Huomenna jatketaan PHT98-rymistelyillä. Tiukat oheiset ja sitten Ili Mäkelän opissa jalkapalloharjoitus. Seuraavan kerran pelataan viikon kuluttua maanantaina NJS:ää vastaan Pajulahdessa - ja rotaatiolla.

Kokoonpano tänään ottelun päättyessä:

Kartsa

Aukki-Matsu(C)-JJ-Pate

Matu

Nacce-Jontte-Eero-Nicce

Late